Makeutusaineet ovat aineita, joita käytetään elintarvikkeiden makeuttamiseen. Ne jaetaan eri tyyppeihin niiden ominaisuuksien ja käyttötarkoitusten mukaan.
Makeutusaineiden määritelmä
Makeutusaineet ovat makealta maistuvia aineita, joita lisätään ruokiin ja juomiin sokerin sijasta. Ne antavat makeutta ilman sokerin kaloreita tai vaikuttamatta verensokerin tasoon.
Makeutusaineita käytetään usein painonhallinnassa ja diabeteksen hoidossa. Ne voivat olla luonnollisia tai keinotekoisia.
Osa makeutusaineista luokitellaan lisäaineiksi. Niiden turvallisuutta ja käyttöä valvotaan tarkasti.
Erilaiset makeutusainetyypit (E950-E969)
Makeutusaineet jakautuvat useisiin tyyppeihin:
- Keinotekoiset makeutusaineet:
- Asesulfaami K (E950): 100-200 kertaa sokeria makeampi
- Aspartaami (E951)
- Sukraloosi (E955)
- Luonnolliset makeutusaineet:
- Stevioliglykosidit (E960)
- Taumatiini (E957)
- Sokerialkoholit:
- Ksylitoli (E967)
- Sorbitoli (E420)
Nämä makeutusaineet eroavat toisistaan makeusasteeltaan, energiasisällöltään ja käyttöominaisuuksiltaan. Jokainen tyyppi soveltuu erilaisiin käyttötarkoituksiin elintarviketeollisuudessa ja kotikeittiössä.
Terveydelliset vaikutukset
Makeutusaineiden käyttöön liittyy sekä hyötyjä että mahdollisia riskejä. Niiden turvallisuutta valvotaan tarkasti ja käyttöä säädellään viranomaisten toimesta.
Käyttöturvallisuus ja sallitut päiväannokset
Makeutusaineiden turvallisuutta seurataan jatkuvasti. Viranomaiset ovat asettaneet niille enimmäiskäyttösuositukset. Nämä perustuvat laajoihin tutkimuksiin ja varmuuskertoimiin.
Esimerkiksi aspartaamin (E951) hyväksyttävä päiväannos on 40 mg painokiloa kohti. Asesulfaami K (E950) vastaava määrä on 15 mg/kg.
Makeutusaineiden käyttö on turvallista, kun noudatetaan annettuja suosituksia. Ne sopivat useimmille ihmisille osana monipuolista ruokavaliota.
Mahdolliset terveysriskit ja rajoitukset
Joillakin makeutusaineilla voi olla sivuvaikutuksia suurina määrinä nautittuna. Esimerkiksi ksylitoli ja sorbitoli voivat aiheuttaa vatsavaivoja.
Uusi tutkimus viittaa siihen, että keinotekoiset makeutusaineet saattavat vaikuttaa suoliston mikrobeihin. Tämän merkitystä ihmisten terveydelle tutkitaan edelleen.
Fenyyliketonuriaa sairastavien tulee välttää aspartaamia. Raskaana olevien ja imettävien on hyvä noudattaa erityistä varovaisuutta makeutusaineiden käytössä.
Käyttö elintarviketeollisuudessa
Makeutusaineita käytetään laajasti elintarviketeollisuudessa korvaamaan sokeria ja vähentämään tuotteiden energiasisältöä. Niillä on tärkeä rooli monissa eri tuotekategorioissa.
Yleisimmät sovellukset ja tuotteet
Makeutusaineita lisätään usein virvoitusjuomiin ja mehuihin. Niitä käytetään myös jogurteissa, jäätelöissä ja muissa maitotuotteissa. Lisäksi makeutusaineita löytyy monista makeisista, purukumeista ja leivonnaisista.
Ksylitoli on suosittu hammasterveyden edistäjä purukumeissa ja pastilleissa. Aspartaamia käytetään yleisesti light-tuotteissa sen intensiivisen makeuden vuoksi.
Elintarviketeollisuus hyödyntää makeutusaineita myös vähäkalorisissa ja diabeetikoille sopivissa erikoistuotteissa. Näitä ovat esimerkiksi hillojen ja levitteiden kevytversiot.
Lainsäädäntö ja merkinnät pakkausmerkinnöissä
EU-lainsäädäntö säätelee tarkasti makeutusaineiden käyttöä ja merkintöjä. Kaikki käytetyt makeutusaineet tulee ilmoittaa tuotteen ainesosaluettelossa E-koodilla tai nimellä.
Jos tuote sisältää aspartaamia (E951), pakkauksessa on oltava merkintä ”sisältää fenyylialaniinin lähteen”. Tämä on tärkeää fenyyliketonuriaa sairastaville.
Yli 10 % ksylitolia sisältävissä tuotteissa tulee varoittaa mahdollisesta laksatiivisesta vaikutuksesta. Makeutusaineiden käyttömäärille on asetettu enimmäisrajat tuoteryhmittäin.
Eri makeutusaineiden vertailu
Makeutusaineet eroavat toisistaan makeudessa, kalorimäärissä ja vaikutuksissa elimistöön. Niiden käytöllä on sekä hyötyjä että mahdollisia haittoja.
Sokerin korvikkeiden edut ja haitat
Sokerin korvikkeiden suurin etu on niiden vähäinen kalorimäärä. Monet makeutusaineet eivät sisällä lainkaan energiaa, mikä auttaa painonhallinnassa. Ne eivät myöskään nosta verensokeria yhtä nopeasti kuin tavallinen sokeri.
Makeutusaineiden käyttö voi kuitenkin aiheuttaa joillekin vatsaoireita. Lisäksi niiden vaikutus suoliston mikrobeihin on herättänyt huolta. Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että keinotekoiset makeutusaineet voivat olla haitallisia suoliston hyville bakteereille.
On myös esitetty, että makeutusaineet saattavat lisätä makeanhimoa ja näin johtaa suurempaan energiansaantiin pitkällä aikavälillä.
Makeutusaineiden suhteellinen makeus
Makeutusaineiden makeus vaihtelee suuresti verrattuna tavalliseen sokeriin. Asesulfaami K on 100-200 kertaa makeampaa kuin sokeri. Aspartaami on noin 200 kertaa makeampaa.
Stevia on luonnollinen makeutusaine, joka on jopa 300 kertaa makeampaa kuin sokeri. Sukraloosi puolestaan on 600 kertaa makeampaa. Nämä erot makeudessa vaikuttavat siihen, kuinka paljon kutakin ainetta tarvitaan makeuden aikaansaamiseksi.
Makeutusaineiden käytössä on huomioitava niiden erilainen maku ja jälkimaku. Jotkut ihmiset kokevat tietyt makeutusaineet epämiellyttävän makuisiksi, mikä voi rajoittaa niiden käyttöä.