E110 paraoranssi on oranssinpunainen väriaine, jota käytetään elintarvikkeissa ja lääkkeissä. Sen kemiallinen kaava on C16H10Na2O7S2N2 ja moolimassa 452,37 g/mol.
Paraoranssi kuuluu atsovärien ryhmään. Se on keinotekoisesti valmistettu lisäaine, jonka värisävy vaihtelee keltaisesta oranssiin ja punaiseen.
Tätä väriainetta löytyy monista tuotteista:
- Makeiset ja purukumi
- Jälkiruoat ja jäätelöt
- Juomat
- Hillot ja marmeladit
- Kalasäilykkeet
- Maustetut maitotuotteet
E110 käytölle on asetettu enimmäismäärärajoituksia. Suositeltu päivittäinen saantiraja on 2,5 mg/kg/vrk.
On hyvä huomata, että vaikka monet kotimaiset valmistajat välttävät E110 käyttöä, sitä voi esiintyä ulkomaisissa tuotteissa.
E110 Käyttö elintarvikkeissa
E110 eli paraoranssi on monipuolinen elintarvikeväri. Sitä käytetään eri ruoissa tietyin rajoituksin. Värin käyttöä valvotaan tarkasti.
Sallitut elintarvikkeet
E110-väriainetta saa lisätä moniin tuotteisiin. Näitä ovat:
- Makeiset ja konditoriatuotteet
- Hillot ja marmeladit
- Virvoitusjuomat ja mehut
- Jäätelöt ja sorbetit
- Eräät juustot ja maitotuotteet
- Tietyt kala- ja lihajalosteet
Väriä käytetään usein tuomaan oranssia tai punaista sävyä. Se on yleinen ulkomaisissa makeisissa ja juomissa. Kotimaiset valmistajat käyttävät sitä harvemmin.
Annostusrajat
E110 käyttöä rajoitetaan turvallisuussyistä. Sallittu yläraja on 2,5 mg/kg/vrk. Tämä tarkoittaa:
- Makeisissa enintään 50 mg/kg
- Virvoitusjuomissa 10 mg/l
- Jäätelöissä 150 mg/kg
- Hillossa 100 mg/kg
Rajat vaihtelevat tuotteen mukaan. Valmistajien on merkittävä E110 käyttö tuoteselosteeseen. Yliherkät voivat näin välttää ainetta sisältäviä tuotteita. Lapsille suunnatuissa elintarvikkeissa käyttöä rajoitetaan tiukemmin.
E110 Terveydelliset vaikutukset
E110 paraoranssi on elintarvikeväriaine, jolla voi olla erilaisia terveysvaikutuksia. Sen käyttöä säännellään tarkasti EU mahdollisten riskien vuoksi.
Altistumisen riskit
E110 paraoranssi voi aiheuttaa allergisia reaktioita joillekin ihmisille. Oireita voivat olla nokkosihottuma ja nenän tukkoisuus. Jotkut saattavat kokea vatsakipua, pahoinvointia tai oksentelua.
Lisäksi väriaine voi aiheuttaa hyperaktiivisuutta erityisesti lapsilla. Eläinkokeissa on havaittu munuaiskasvaimia ja kromosomivaurioita.
E110 on todettu voivan aiheuttaa ruoansulatushäiriöitä ja ruokahaluttomuutta. Pitkäaikainen altistuminen saattaa lisätä kasvainten riskiä eläimillä.
EU säännöksen yhteenveto
EU on asettanut tiukat rajat E110 käytölle elintarvikkeissa. Väriainetta saa käyttää vain tietyissä tuotteissa, kuten makeisissa ja juomissa.
E110 sallittu päivittäinen saanti on korkeintaan 2,5 mg henkilön painokiloa kohti. Tämä raja on asetettu terveysriskien minimoimiseksi.
EU vaatii, että E110ä sisältävissä tuotteissa on varoitusmerkintä. Tämä auttaa kuluttajia, jotka ovat herkkiä väriaineelle, välttämään sitä.
E110 Kemiallinen ominaisuus
E110, eli paraoranssi, on synteettinen atsoväri. Sillä on erityinen kemiallinen rakenne ja fysikaaliset ominaisuudet, jotka tekevät siitä sopivan käytettäväksi elintarvike- ja lääkevärinä.
Rakenne ja kaava
E110 kemiallinen kaava on C16H10Na2O7S2N2. Se kuuluu atsovärien ryhmään, joille on ominaista typpi-typpi-kaksoissidos (-N=N-).
Paraoranssin rakenteessa on kaksi bentseenirengasta, jotka ovat liittyneet toisiinsa atsosillan kautta. Molekyylissä on myös kaksi natriumsulfonaattiryhmää, jotka tekevät siitä vesiliukoisen.
E110 moolimassa on 452,37 g/mol. Tämä suhteellisen suuri massa johtuu sen monimutkaisesta rakenteesta.
Fysikaaliset ominaisuudet
E110 on oranssinpunainen jauhe. Se liukenee helposti veteen muodostaen kirkkaan liuoksen.
Paraoranssin väri vaihtelee keltaisesta oranssiin ja punaiseen riippuen pH ja pitoisuudesta. Tämä ominaisuus tekee siitä monipuolisen väriaineen eri käyttötarkoituksiin.
E110 on stabiili normaaleissa olosuhteissa. Se kestää hyvin lämpöä, valoa ja happoja, mikä tekee siitä sopivan elintarvikekäyttöön. Väri säilyy hyvin prosessoinnin ja varastoinnin aikana.
E110 Lainsäädäntö ja säädökset
E110 paraoranssin käyttöä säädellään tarkasti elintarvikkeissa ja lääkkeissä. EU direktiivit ja kansainväliset säännökset määrittelevät sen sallitut käyttökohteet ja enimmäismäärät.
Euroopan unionin direktiivit
EU sääntelee E110 käyttöä elintarvikelisäaineena. Komission asetus (EU) N 232/2012 määrittää paraoranssin käyttöehdot ja sallitut määrät eri elintarvikkeissa.
Asetus rajoittaa E110 käyttöä tietyissä tuotteissa. Näitä ovat:
- Maustetut käymisellä valmistetut maitotuotteet
- Makeiset ja purukumit
- Virvoitusjuomat
- Jälkiruoat
Enimmäismäärät vaihtelevat tuoteryhmittäin. EU edellyttää myös varoitusmerkintää ”voi vaikuttaa haitallisesti lasten aktiivisuustasoon ja keskittymiskykyyn” tietyissä E110ä sisältävissä tuotteissa.
Kansainväliset säännökset
E110 on hyväksytty elintarvikeväri monissa maissa EU ulkopuolella. Yhdysvalloissa FDA luokittelee sen turvalliseksi lisäaineeksi (GRAS-status).
Kansainvälinen elintarvikelisäaineiden asiantuntijakomitea (JECFA) on arvioinut E110 turvalliseksi. Se on asettanut väriaineen hyväksyttäväksi päiväsaanniksi (ADI) 0-4 mg/kg kehonpainoa kohti.
Joissain maissa, kuten Norjassa ja Suomessa, E110 käyttöä on rajoitettu tiukemmin kuin EU yleisesti. Tämä johtuu mahdollisista yliherkkyysoireista joillakin ihmisillä.
E110 Tuotanto ja synteesi
E110, eli paraoranssi, on synteettinen atsoväriaine. Sen valmistus tapahtuu keinotekoisesti laboratoriossa.
Väriaineen kemiallinen kaava on C16H10Na2O7S2N2. Sen moolimassa on 452,37 g/mol.
Paraoranssin tuotanto alkaa yleensä naftaleenikemikaaleista. Prosessiin kuuluu useita vaiheita, kuten:
- Sulfonointi
- Diatsotointi
- Kytkentäreaktio
Lopputuloksena saadaan oranssinpunaista väriainetta, jota käytetään elintarvike- ja lääketeollisuudessa.
E110 valmistuksessa on tärkeää noudattaa tarkkoja laatustandardeja. Tämä varmistaa väriaineen puhtauden ja turvallisuuden käyttötarkoituksissaan.
Vaikka E110 on keinotekoinen väri, sen käyttö on sallittua monissa elintarvikkeissa. Sille on kuitenkin asetettu enimmäismäärärajoituksia turvallisuuden takaamiseksi.
E110 Ympäristövaikutukset
E110 paraoranssi on synteettinen väriaine, jota käytetään elintarvikkeissa ja lääkkeissä. Sen ympäristövaikutukset ovat herättäneet huolta.
Väriaineen valmistusprosessi kuluttaa resursseja ja voi aiheuttaa päästöjä. Kemiallinen tuotanto vaatii energiaa ja raaka-aineita.
E110 käyttö elintarvikkeissa voi johtaa aineen päätymiseen vesistöihin jäteveden mukana. Tämä saattaa vaikuttaa vesieliöihin, vaikka tarkkoja pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta.
Väriaineen hajoaminen luonnossa on hidasta. Se voi kertyä ympäristöön ja ravintoketjuihin ajan myötä.
E110 käyttö voi epäsuorasti lisätä pakkausmateriaalien tarvetta. Värjätyt tuotteet vaativat usein erityispakkauksia suojaamaan väriä.
Ympäristötietoisten kuluttajien kysyntä luonnollisille vaihtoehdoille voi vähentää E110 käyttöä. Tämä voi johtaa ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin elintarviketeollisuudessa.