Alkoholi on vesiliukoinen pienimolekyylinen aine, joka imeytyy ihmiskehoon mahalaukusta 25% ja paksusuolesta 75%. Vereen siirtyessään passiivisena diffuusiona alkoholi kulkeutuu nopeasti kehossamme eteenpäin. Alkoholin siirtymistä vereen jatkuu aina niin kauan kun sitä on ruoansulatuskanavassa.
Vereen imeytyneenä alkoholi kulkeutuu nopeasti kehomme vettä sisältäviin osiin. Elimistömme aktiivisissa osissa (aivot, keuhkot, maksa) alkoholipitoisuus nousee hyvin nopeasti, kun taas verenkierron hitaammissa osissa (lihakset) nousu on rauhallisempaa.
Suurin osa alkoholista hajoaa maksassa, mutta myös mahalaukussa ja paksusuolessa.
Alkoholin vaikutukset
Alkoholi ja hiilihydraatit
Alkoholi vaikeuttaa hiilihydraattien toimimista kehossamme usealla tavalla. Glukoosin uudelleenmuodostus maksassa (glukoneogeneesia) estyy alkoholin vuoksi, jolloin seurauksena voi olla hengenvaarallinen hypoglykemia, mikäli alkoholin nauttimista edeltää paasto tai rankka fyysinen suorittaminen. Alkoholia nautittuna elimistö ei myöskään kykene hyödyntämään tehokkaasti glukoosia varsinkaan lihaksistossa, sydämessä ja aivoissa. Lisäksi alkoholi estää galaktoosin ja sokerialkoholien normaalia hapettumista.
Alkoholi ja rasva
Alkoholi suurina määrinä nopeuttaa rasvahappojen vapautumista rasvakudoksista, siirtyen verenkierron mukana maksaan. Näin seurauksena voi olla muun muassa rasvamaksa. Runsas alkoholin käyttö nostaa riskiä verisuonitautiin.
Alkoholi ja proteiinit
Runsaasti käytettynä alkoholi vaikeuttaa proteiinien toimintaa, koska ravitsemus kokonaisuudessaan muuttuu usein puutteelliseksi ja maksa on voinut vaurioitua. Tämän vuoksi proteiinit voivat hajota, jolloin esimerkiksi lihasproteiineista vapautuva virtsahappo saattaa aiheuttaa kihtikohtauksen.
Alkoholi ja vitamiinit
Alkoholi heikentää vitamiinien imeytymistä kehoon. Vitamiinien tarve kasvaa runsaasti alkoholia käyttävillä henkilöillä, koska niiden varastoituminen on häiriintynyt, jopa estynyt erilaisten kudosvaurioiden vuoksi.
Alkoholi ja kivennäisaineet
Runsas alkoholin käyttö voi aiheuttaa muutoksia kivennäisaineiden imeytymiseen, niiden aineenvaihduntaan kokonaisuudessaan. Muutoksia voi esiintyä esimerkiksi virtsaan imeytymisessä muun muassa foolihapon, sinkin ja magnesiumin kohdalla. Lisäksi runsas alkoholin käyttö voi aiheuttaa raudan liiallista varastoitumista kehoon, jolloin eri maksasairauksien riski kasvaa huomattavasti.
Alkoholi ja sairaudet
Alkoholi vaurioittaa ruoansulatuskanavan limakalvoja, jolloin ne ovat herkempiä infektioille. Tällöin ne myös heikentyvät, eivätkä kestä ruoansulatusnesteiden syövyttävää vaikutusta. Runsaan alkoholin käytön on todettu myös saattavan lisätä syöpäsairauksien riskiä eteenkin paksusuolessa.
Alkoholi itse, sekä sen aineenvaihdunnassa syntyvät aineet vaurioittavat maksaa. Seurauksena voi olla rasvamaksa, maksatulehdus tai maksakirroosi. Naisilla on suurempi riski saada maksasairaus alkoholin seurauksena kuin miehillä. Alkoholi aiheuttaa myös haimasairauksia, mutta sen vaikutusmekanismia ei vielä tunneta.
Alkoholin pitkäaikaisella käytöllä on vaikutusta verenpaineen kohoamiseen ja sydänlihaksen vaurioitumiseen. Alkoholi nostaa sykettä ja verenpainetta, aiheuttaa rytmihäiriöitä, muuttaa sepelvaltimoiden verenkiertoa sekä vaikeuttaa laskimoiden supistumista.
Alkoholi tuhoaa soluja myrkkyvaikutuksellaan, joihin liittyy ravintoaineiden imeytymis- ja aineenvaihduntahäiriöitä. Seurauksena voi olla esimerkiksi aivoverenkierron häiriöitä ja aivokudoskatoa.
Alkoholi ja kuolema
Alkoholiin aiheuttamiin sairauksiin kuolee Suomessa reilusti yli 1000 ihmistä vuodessa, lisäksi vähintään saman verran kuolee tapaturmaisesti alkoholin liittyessä tapauksiin.
Alkoholimyrkytyskuolemat ovat lisääntyneet viime vuosina, tällöin syynä on usein hengityshalvaus tai sydänpysähdys. Myös tukehtumisia omaan oksennukseen sattuu valitettavan usein. Keskimäärin veren alkoholipitoisuus on tällöin ollut 3-3,5 promillea.